Iloista vappua kaikille, jotka sitä viettävät :)

Täällä maalla vappua ei mistään huomaa, mutta käsitykseni mukaan se noin yleisesti tässä maassa päihittää pikakelausjoulut ja -pääsiäiset koska tahansa.

Meilläkin on sentään vappupalloja:

 

Vappu%202015%20035.jpg

 

Koirien vanha pallo on niin riekaleinen, että piti vihdoin hankkia uusi, tai oikeastaan kaksi, kummallekin pallopojalle oma, että pallotteluhetket sujuisivat miellyttävämmin.

 

Vappu%202015%20032.jpg

 

Tämähän tutkii aina mieluummin myyrän- ja kaninjälkiä kuin jahtaa palloja...

 

Vappu%202015%20036.jpg

 

Vappu%202015%20058.jpg

 

...mutta nämä laittavat palloihin vauhtia.

 

Vappu%202015%20048.jpg

 

Ei kai se vaan tule ottamaan minun palloani...

 

Vappu%202015%20029.jpg

 

Vappukukat

 

Vappu%202015%20004.jpg

 

Vappukissa

 

Vappu%202015%20028.jpg

 

...ja toinenkin.

 

Vappu%202015%20017.jpg

 

Vappu%202015%20019.jpg

 

Ja nythän meillä oli siis tilaisuus taas viettää kalenterinsivunkääntämisjuhlaakin :)

Meidän hobusillamme on hirviä karvanlähtö. Vaikka ne olisi kuinka harjannut aamulla, niistä roikkuu taas illalla ihmeelisiä takkusoiroja, jotka irtoavat melkein katseesta. Paitsi siis Ransulta, jonka irtoava karva kerrostuu ihanasti ihottumaloimen sisäpinnalle. Minulla on taas ilo ommella metritolkulla saumoja ja paikkatilkkuja Ransun hajoittamiin, ennestäänkin melko haperiin loimiin...huoh.

Täällä on taas sadekausi. Eilen satoi, tänään sataa aina välillä, ja huomiseksi onkin sitten luvassa kokopäiväistä lotinaa. Tuulta ei ole ollut nimeksikään moneen päivään, ja hevoset ovat helisemässä itikoiden kanssa. Tuolla on jotain polttiaisen näköistä itikkaa ihan sikana, ja vaikka kuinka suihkutan hevosiin luomukarkotteita, niistä on vaan hetken apu. Iltaisin ne tulevat mielellään jo tavallista aikaisemmin sisään, ja pahimpina itikkapäivinä ne käyvät välillä päivälläkin katon alla hengähtämässä kaikilta riivajaisiltaan.

 

Vappu%202015%20014.jpg

 

Väsynyt vappukoira :)

Eilen käytiin kanavalla lenkillä kaupasta tullessa. Mentiin ihan sitä puolta missä menee kävelytie, kun ruohikkopuoli oli litisevän märkää. Kaikki meni ihan hyvin, saatiin kerrankin kävellä ihan rauhassa, kunnes käännyttiin takaisin. Vähän matkan päässä jolkotteli vastaan iso musta koira yksinään. Suihkaisimme sulun kohdalta yli, siis juuri sinne ruohikkopuolelle, kun en yhtään nähnyt, minkälainen koira se edes oli, ja muutamassa sekunnissa lenkkarit, sukat ja farkun lahkeet olivat litimärät. Olin niin kiukkuinen kaikille ranskalaisille koiranomistajille, että voi taivas! Koira ei kuitenkaan ilmeisesti olisi ollut yhtään vihainen, näytti lähempää lähinnä iäkkäältä beauceronilta, ja se seilasi toisella puolen edestakaisin, niin etten tiedä, oliko se lähtöisin siitä lähellä olevasta talosta vai mistä, mutta jäimme sitten kuitenkin talsimaan sinne litisevään ruohikkoon. Kyllä oli mukavaa...Useimmat koirathan täällä ovat suht sosiaalisia, ja varsinkin ne yksin kulkevat melko arkojakin, mutta kun tuo nuorimmainen on edelleen välillä aika paha suustaan, ja noita on kuitenkin kolme, niin en kamalasti viitsi mitään hasardikohtaamisia harrastaa.

 

Vappu%202015%20064.jpg

 

Taasko siellä naapurissa liikutaan...

Sen verran helpommalla jo päästään, että kissojen leluhiiret voivat taas olla lattioilla, ilman että tarvitsee pelätä tuon ahmatin niitä nielevän (siis oikeat hiirethän se kyllä pistelee poskeensa...). Kissaparat ovat viimeisen kuuden vuoden aikana toistuvasti menettäneet leluhiiriään kätköihini ainakin vuodeksi kerrallaan, enkä enää olisi edes muistanut niiden olemassaoloa, elleivät ne olisi itse onnistuneet jostain taikomaan yhden esille. Ja katso, esillä se on saanut olla, eikä Rondo ole edes ollut siitä enää kiinnostunut :)

Tänään, jos Jumala suo ja emäntä jaksaa, meillä voi sentään juhlan kunniaksi olla lettukestit - entisistä onkin kohta jo viikko aikaa :)

 

Joella%20057.jpg

 

Ai niin, sen verran vielä varoituksen sanaa, että nyt kun niitä kaikenmaailman pistiäisiä ja mönkiäisiä alkaa Suomessakin kulkea jos joissakin papana- ja lantakasoissa ja voivat joutua vahingossa koirienkin suihin, niin pitäkää ihmeessä ne Apikset valmiina.

Ja vielä toinenkin vinkki suusrsuosikistani laventeliöljystä. Sitä nimittäin kannattaa laittaa niihin reikiin, joista punkki on joko poistunut, tai poistettu väkivalloin. Meillä on nimittäin kokemusta niin monista sadoista punkinrei'istä( jopa Ahvenanmaalta), joihin on välittömästi tuikattu pari tippaa laventeliöljyä, eikä ole yhteenkään koiraan iskenyt borrelioosi eikä muukaan hirvitys. Tea tree -öljyä en niinkään suosittele, sillä siitä on maailmalla varsin pelottaviakin kokemuksia, etenkin isommissa määrin tai avonaisiin haavoihin käytettynä.

Olen varmaan sanonut tämän ennenkin, mutta olen satavarma, että jossain päin maailmaa (epäilemme Ahvenanmaan tienoota) on punkkiakatemia, jossa on läjittäin piirtoheitinkalvoja näytettäväksi juuri syntyneille punkkisukupolville, ja niissä on esitelty kaikkein tavoiteltavin koirarotu lukuisina variaatioina. Arvatkaapa, mikä se on - juu, se on pk collie! Kokeilkaa, jos ette usko. Ennätyksemme (juuri Ahvenanmaan vierailulla) on yhdeltä lenkiltä reilu 25 punkkia...

Joka tapauksessa huoletonta ja punkkivapaata vapun jatkoa kaikille käpälille.

 

https://www.petinsurance.com/healthzone/pet-articles/pet-health-toxins/Garlic-Toxicity-and-Pets.aspx

 

Itse asiassa, kun nyt pääsin vauhtiin taas tässä valistamisessa, niin tässä vielä linkki valkosipulin myrkyllisyydestä koirille. Ihan suomeksikin minulla olisi siitä ollut juttu (kiitos, Tarja), mutta sitä en nyt tumpeluudessani tänne saanut kirveelläkään liitettyä, valitan. Mutta siis nykytiedon mukaan valkosipulia ei sinun tule koirallesi syöttämän...