Kiitos, nyt riittäisi ihan mainiosti tämä talvi. Pakkasta on muutama aste, lunta sen verran, ettei ole kurasta tietoakaan, ja näin saisi ollakin. Maaliskuussa lumet pois niin että päästään taas pyöräilemään ja silleen, kiitos :)

Viime sunnuntaina pesin Rion illalla, ja se oli vielä seuraavana aamuna ihan tohkeissaan asiasta, ja sitten räjähti...Tultiin juuri aamutallista kaikkien koirien kanssa (jopa Tino suostuu sen verran ulkoilemaan heti aamusta), ja aloin pedata auki jäänyttä sänkyä ennen kunnon lenkille menoa. Laitoin kerrankin makuuhuoneen oven kiinni, että saisin pedata sen noilta sojonokilta rauhassa (varsinkin Rio rakastaa leikkiä jättiläisliito-oravaa ja hyppää koivet ojossa sängynpeitteen päälle juuri kun olen leväyttämässä sitä auki ja sängylle, eikä se suoranaisesti helpota sitä hommaa...). Näin ollen en ihan tiedä, miksi ja miten räjähti, mutta äänistä päätellen Rio ja Rinti alkoivat leikkiä, ja Tino tuli siihen kovaäänisesti jalkoihin rähisemään. Seuraavaksi olikin sitten ääni tosi kova, kun Rio pitkästä aikaa sai tarpeekseen Tinon jatkuvasta komentelusta ja antoi takaisin. Seurauksena oli poskeen tikattu vertavuotava chihu, jota sitten lääkittiin tovi. Onneksi Arnica ja Ledum auttoivat taas nopeasti, ja Tinolle jäi muutamaksi päiväksi kunnioitettavan kokoinen rupi. Itsetunto ei kovastikaan näyttänyt kolahtaneen, sillä seuraavana päivänä se jo karjui Riolle täysillä, kun se uskalsi kävellä arvon chihun pedin ohitse... Onhan se tuota taas ainakin vuoden verran kerjännytkin, ja luulin jo, ettei Rio enää edes vaivautuisi sitä höykyttämään, mutta välillä kiltinkin otuksen mitta vaan tulee täyteen, varsinkin kun ei saa rauhassa iloita vastapestystä olostaan...

Tiistai-illalla Esteri taas makasi ihan lättynä iltatallin aikaan, ja seuraava yö meni pikkutunneille sitä lääkitessä, mutta sitten se taas piristyi ihan ykskaks ja alkoi hamuilla syötävää. Kun vaan tietäisin, mikä sen kanin ähkyt aiheuttaa. Ikinä ei mitään selvää syytä ole, samaa ruokaa syö kuin Elviskin, jolla ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Vähensin nyt niiden rehuannostakin, mutta muuta ei enää paljon voi vähentää, kun nytkin syövät vain heinää ja vettä ja hiukan näkkäriä ja porkkanaa.

Eilen Rio sai rabies-rokotuksen, kun edellisestä oli jo kulunut pari vuotta, ja ilokseni se oli syksystä saanut pari kiloa painoa lisää. Sehän on enimmilläänkin painanut aina vain 18 kg, mutta nyt paino oli tasan 20 :). Tuolla laihapoika lappalaisella se on vain plussaa - edelleenkin sillä on vyötärö, josta moni pienempikin koira olisi kateellinen.

Mustan kissan arvoitus ei ole ratkennut. Välillä se jo katosi vallan näkyvistä, enkä nytkään ole sitä nähnyt yli viikkoon, mutta joku ainakin käy öisin tallin eteisessä syömässä kissanmuonat, ja se ei ole ainakaan Smirre, joka edelleen talvehtii sisällä tallissa. Tänään onnistuin bongaamaan hangesta ainakin yhdet kissanjäljet, että pitää kai sille joku loukku hommata. Smirre taas on ruvennut aamuisin tervehtimään talliin tuloani pienellä naukaisulla, joka on todella ihmeellistä, kun en ole sen koskaan kuullut päästävän ääntäkään.

Lahti on jo jonkinmoisessa jäässä, mutta aukko edelleen lainehtii sulana, ja juuri toissa iltana nähtiin siellä laiva puksuttamassa. Harvemmin näin tammikuussa...

Tervetuloa kevät :)