Nyt on pihakoivussa jo näääin isot lehdet.

Kevät tulee jo niin vauhdilla, ettei perässä tahdo pysyä. Eilen kuulin ensimmäistä kertaa käen, ja tänäaamuna nähtiin ensimmäiset pääskyset.

Tässä uusittu tuulipuistomme, vanhoilta hyrräelikoilta kun oli naamavärkit kuoriutuneet kokonaan pois - siinä sen näkee, kuinka vaarallista liika aurinko on... Tämä uusi on nyt olosuhteiden pakosta tällaista maastoväritysmallia, ettei paljon kasveista erotu, muun värisiä ei löytynyt, mutta iloisesti nuokin pyörivät.

Ja punkkeja piisaa...eilen juuri irrotin yhden puremaan päässeen Rintistä, tänään sain poistettua yhden nymfin juoksemasta sen kuonolta, ja tämä on vasta vähän - yleensä päivän saldo on vähintään kaksi kahdesta koirasta, siis collieista, jotka ovat niiden herkkua, kuten on jo tullut aiemmin todettua. Tinosta ei joka kesä löydy yhtäkään.

Viiru jatkaa iloisesti koiranpetien sabotoimista, vaikka kuinka kovia uhkauksia on sen niskaan sadellut ;). Eilen sentään keksin vaihtaa niihin ripottelemani sitruunaöljyn (jota kaikki kissat yleensä kammoavat) laventeliöljyyn - Viiru nimittäin sinkosi raketin nopeudella loitommas, kun laitoin tapani mukaan laventeliöljyä sen lähellä makailevan Rintin (ei kuvassa, tuo on Rio) punkinpuremaan. Yleensäkin se on kissoistani hajukammoisin, jopa käsivoiteen tuoksu saa sen vetäytymään reilusti loitommalle, mutta jostain syystä se sitten taas ei inhoa sitruunaöljyä ollenkaan tarpeeksi.

Kiitos ja ylistys taas kerran homeopatialle :) Se oli varmaan maanantaiaamuna, kun Blakkur jätti jopa rehun syömättä ja oli nuopean näköinen. Aluksi epäilin sillä olevan kuumetta, mutta sitten se teki yhden flehmen-ilmeen (rullasi ylähuultaan ylös), ja tajusin, että sillä on alkava ähky. Annoin sille yhden annoksen homeopaattista Arsenicumia, jolla viimeksi sain ähkyn talttumaan, ja parin minuutin päästä se söi innolla heinää, eikä ähkystä jälkeäkään. Ihan terve tuo on ollut taas siitä asti, ja kun ajattelee vaihtoehtoa, mikä viimeksi käytiin -tietysti yöaikaan- läpi, niin helpotus oli melkoinen, varmasti sille itselleenkin. En vaan tajua, miksi sen vatsa nyt on niin herkkä, kun aikaisemmin sitä ei ole vaivannut juuri ikinä mikään, mutta nyt se kuitenkin saa kaiken keksimäni avun mitä siltä saralta keksin. Se nirsoilija kun ei suostu syömään edes samaa B-vitamiinia kuin muut, vaan sille pitää ostaa toista, tietysti kalliimpaa, missä on hunajaakin mukana :)

Tänään oltiin juuri menossa pihalla koirien kanssa keskellä päivää, kun hirvi yritti porhaltaa rantakaislikosta laitumen ohi tänne. Yritykseksi jäi - Rinti alkoi haukkua ilmeisesti sen pitämää ääntä, ja kun näin hirven, karjaisin koirille niin kovaa, että hyvä kun kiinni antoivat, ja hirvi päätti paeta takaisin metsään. Ainakaan koirat eivät lähteneet sen perässä ties minne :)

Reissarin kanssa käytiin tänään ilmastointilaitteen vianmäärityksessä. Vika ei ollutkaan sitten kuitenkaan ilmastoinnissa, vaan jossain apulaitteiden hihnan kiristimessä, mikä on onneksi halvempi vaihtoehto, ja parin viikon päästä saadaan se viedä korjattavaksi. Kelpaa sitten ajella kesäkuussa Ranskanmaalla, kun voi käyttää ilmastointiakin :)