No niin, vihdoinkin on aikaa istua hetki koneen ääressä ja aloittaa blogi.

Varsin myrskyinen aloitus onkin, ainakin sään puolesta. Onneksi äänestin jo ennakkoon, ettei tarvitse tänään lähteä autolla mihinkään. Yksi hämähäkkikin meinasi päästä äänestämään kanssani... Takanani jonossa seisoi nuori nainen, joka varovasti ilmoitti, että minulla on hiuksissani aika suuri hämähäkki, ja kysyi, saako hän ottaa sen pois. Kun kävi ilmi, että kyseinen otus oli ihan elävä, pyysin häntä olemaan varovainen, ettei vahingoita sitä, ja kiikutin sen ulkoilmaan. Sääli kyllä hämisparkaa, sinne se joutui Naantalin kaupunki-ilmastoon lämpimän tallin sijaan, josta se luultavasti oli lähtöisin. Pitää ilmeisesti ruveta sukimaan huolellisemmin kuontaloaan ennen kuin lähtee ihmisten ilmoille, ihan eläinsuojelullisistakin syistä :)

Merivesikin on nyt niin korkealla, että hevosten laitumella on merenpuoleisella sivulla hulppea kahluuallas. Sieltä ne iloisesti hörppivät merivettä ämpäreissä olevan makean veden sijaan. Päivällä siellä polskivat iloisina hanhet, ja nyt illalla, kun menin laittamaan hepoja sisälle, en löytänyt hanhia mistään. Olin jo varma, että ne ovat tunkeutuneet kaislikon läpi merelle ja seilaavat kohti Rymättylää. Huusin niille kuin hinaaja, niin että vastapäisellä rannalla oleva ihminen oli vähällä tipahtaa laiturilta. Tarkempi tutkimus paljasti kuitenkin hanhien olevan tallin vieressä olevassa vajassa ihan tallessa, ja nyt koko konkkaronkka on suojassa tallissa, niin hepat kuin hanhetkin.

Älytöntä mokoma kellojen siirtely. Selitä siinä sitten eläimille, että nyt tulee kaikki ruoka tuntia myöhemmin, ja omakin sisäinen kello on ihan sekaisin. Nyt jo Pyry kulkee edes takaisin vihjailevasti, että eikös kohta olisikin jo ruoka-aika, vaikka tämän uuden ajanlaskun mukaan siihen olisi vielä ainakin tunti. Pitäisi perustaa kansanliike, joka ajaisi tämän normaalin talviajan säilyttämistä läpi vuoden. Eihän siihen vuorokauteen kuitenkaan saada kuin ne 24 tuntia, vaikka miten päin kelloja rukattaisiin.

Ai niin, ja ruuasta puheen ollen, vaikka olen itse kasvissyöjä (kalaa lukuun ottamatta) ja hoidan omatkin elikkoni yleensä luontaismenetelmillä, niin kyllä meillä koirat ja kissat syövät ihan lajityypillistä ruokaa, siis lihaa (koirat tietty siinä sivussa puuroakin), ja kaikki eläimet rokotetaan ihan normaalisti. Ihan vaan siksi, että joku ilmeisesti on saanut sivuiltani vähän toisen käsityksen... En siis ole sen sortin hihhuli, että pakottaisin lihansyöjäeläimenikin vegetaristeiksi - sitä varten meillä on kanit ja hepat ja hanhet ;)

Kai kaikki nyt ovat muuten huomanneet koiran kotiruoka -luentoilmoituksen. Kyseessähän on siis lähes maailman ensi-ilta (aikaisemmin esitetty pienimuotoisempana esim. Porissa) Naantalissa ensi sunnuntaina. Luvassa unohtumattomia ruokaelämyksiä koirallesi tämän luennon kuunneltuasi, sekä runsaasti käytännön vinkkejä lihojen ym. hankinnasta.

Hassua, kuinka koiranomistajat ovat vieraantuneet kotitekoisesta koiranruuasta. Juuri pari päivää sitten, jakaessani mainoksia ko. aiheesta, kaksi koiranomistajaa intoutui muistelemaan jotain tuttuaan, joka teki itse koirille ruokaa, suunnilleen samaan tyyliin kuin olisivat puhuneet avaruusmatkailusta. Hei oikeesti, silloin kun olen itse saanut ensimmäisen koirani 44v sitten, ja kauan sen jälkeenkin, koirat söivät enimmäkseen kotiruokaa (kirjaimellisesti, soosia ja perunaa ja sitä rataa), ja silti ne elivät terveempinä ja kauemmin kuin nykyään. Itse en kyllä sitä ruokintasuuntaa suosittele, vaan...no, tule kuulemaan!

Ja toinen oikeesti-juttu - meikäläisiä eläinnaturopaatteja voi käyttää jo silloin, kun eläin sairastuu ensimmäisen kerran, eikä vasta sitten, kun on menossa 57. antibioottikuuri, tai eläin on jo muuten terminaalivaiheessa. Ei meiltäkään ihan aina voi ihmeitä odottaa :)

Nyt täällä on jo levotonta liikehdintää sen verran, että on varmaan pakko paneutua ruokkimispuuhiin, ja sen jälkeen onkin vuorossa muutaman kilsan ilta(uinti)lenkki.