Nämä ovat taas näitä öitä...Olin niin vimmatun väsynyt illalla, ja nukahdinkin jo hetkeksi sängyssä, mutta kohta taas heräsin, ja tässä sitä vielä ollaan valveilla puoli neljältä, voi siiseli.

Sunnuntai-iltana Ransulla oli ähky, ilmeisesti ummetusähky, ties mistä syystä, kun koko päivän olivat kulkeneet tavalliseen tapaan pitkin ja poikin laitumella tuoretta ruohoa syöden. Sain sen menemään sentään vihdoin kotikonstein ohi, mutta vasta puoliltaöin uskalsin hetkeksi nukkumaan. Kahden jälkeen kävin vielä tarkistamassa sen kunnon, ja vasta sen jälkeen uskalsin nukkua vähän pidemmän aikaa, että on näitä taas ollut...

Ohessa linssilude Tuusa esittelee suosituimpia nukkuma-asentoja :)

Eilen olin kampaajalla, ja mennessä käytiin taas Locarnin kukkuloilla kävelyllä - sateessa, totta kai, johan tässä olikin reilu viikko poutaa. Tällä kertaa olin sentään varustautunut viisaasti vedenpitävillä housuillakin, ja jopa koirilla oli sadetakit matkassa. Rondon nykyinen takki on jo aikuisen kokoa ja sen verran väljä, ettei aina tahdo oikein pysyä kiinni edestä, varsinkaan kun herralla on kengurumeininki parhaimmillaan, ja sitä sai kiinnittää uudelleen moneen kertaan. Yleensä nuo takit pysyvät hyvin paikoillaan, ja olen ollut niihin tosi tyytyväinen. Siis tuossahan luki ensin että Rintin takki, anteeksi kamalasti, erityisesti Rintiltä, se kun ei pahemmin riehu, mutta tietysti se on Rondo, jolle aikuisen koko on vielä hieman ylimitoitettu ja kiinnittyy liian takaa, niin että koko takki kulkeutuu koko ajan taaksepäin :) Pienet aivoni eivät ole ihan terävimmillään neljältä aamulla, ja muutenkin eläinten nimet sekoavat koko ajan niin, että ne ovat jo aikaa sitten oppineet, että tarkoitan yleensä sitä, jota katson, ihan sama. kenen nimi tulee suusta ulos, fiksuja kun ovat ;)

Tämä on jo muutaman kuukauden takainen kuva, kun ei tuolla sateessa ole niitä nyt viitsinyt ottaa, mutta näkyy siitä ainakin takkien malli, eli Hurtta Stormhan se siinä. On ilmeisesti poistuva malli, kun ei niitä näy enää juuri millään suomalaisilla sivuilla myynnissä, mikä on mielestäni sääli, tuo on tosi toimiva, ja käy samalla huomiotakistakin. Ihan vinkiksi niille, jotka ovat harmitelleet tuon takin huonoa kiinnipysymistä ainakin noilla turkkikoirilla, että etuosa kannattaa laittaa tarroilla kunnolla kiinni jo ennen pukemista ja pujottaa pään yli, niin ei jää karvoja väliin, ja pysyy paljon paremmin kiinni.

Nyt seuraakin semmoinen yöjuttu, että itsellänikin oli mennä tee väärään kurkkuun. Kampaaja kertoi naapurikaupungissamme, Carhaixissa, sattuneesta tapauksesta, jota on vaikea uskoa edes Ranskassa, mutta valitettavan totta se on. Siellä oli hiljattain paljastunut tapaus, jossa nainen oli ollut kuolleena tuolissaan kolme vuotta. KOLME VUOTTA. Eikä sekään ehkä vielä mitään, mutta kyseessä oli iäkäs nainen, jonka tytär asui samassa talossa yläkerrassa ja nosti äitinsä eläkkeen tyynesti tuon kolmen vuoden ajan. Äiti oli kuitenkin ilmeisesti kuollut ihan luonnollisesti, ilman että tytär oli puuttunut asiaan, mutta oli kuitenkin jättänyt asian silleen ja korjannut eläkerahat talteen. Jossain vaiheessa oli ilmeisesti haju alkanut vaivata, sillä tytär oli hankkinut sementtiä ja yrittänyt peittää äitinsä siihen. Joku oli kai lopulta huomannut jotain, ja poliisit vihdoin löysivät vainajan. Tytär asustaa nykyään ilmeisesti mielisairaalassa. Mutta miten tuommoinen voi edes olla mahdollista, eikö sillä ihmisparalla ollut yhtään ystävää, joka olisi alkanut ihmetellä - tai sen puoleen tyttärellä, eihän hänkään voinut ketään kotiinsa kutsua...Kaiken lisäksi täällä tuo posti kaikki paketitkin ovelle...Kyllähän tämä maa kieltämättä on kyllästetty jos jonkunlaisilla hajuilla, mutta silti.

Mutta iloisempiin asioihin. Netti hyppeli muutaman päivän pois ja päälle viime viikolla, kunnes vihdoin tänne saatiin paikan päälle korjaaja. Hän vaihtoi taloon tulevan johdon, ja taas pelittää. Se on varmaan sama johto vaivannut jo pidempään tuota nettiyhteyttä, mutta peittynyt enimmäkseen suurempiin vikoihin, joita täällä myös on riittänyt.

Vakuutusyhtiöstä sain tiedon, että joku ottaa lähiaikoina (?) yhteyttä, vaan eipä ole ainakaan vielä ottanut. Tosin suuria en siitä odota - kampaaja kertoi, että heiltä oli irronnut jossain tuulessa kattotiiliä, mutta vakuutusyhtiö oli todennut tuulen olleen juuri alle korvausrajan, olisiko se raja ollut 100 km/h, kun tuuli oli heidän mukaansa ollut vain 99 km/h. Tervetuloa Ranskaan ;)

Nytkin tuulee melko reippaasti, ja tänne asti kuuluu, kuinka ne heinävajasta irronneet kattopellit kolisevat toisiaan vasten. Onneksi ne eivät nykyiseltä paikaltaan lähde enää liikkeelle kuin korkeintaan hirmumyrskyssä, ja onneksi hevoset ovat jo siedättyneet niiden kolinaan :)

Heinäpaali ei mahtunut puuvajan ovesta, joten se on nyt pihalla sadehuppu niskassaan, ja pahnapaali majailee naapurin kana-&varastorakennuksessa (se taas ei mahtunut tallin ovesta), josta haen jokapäiväiset pahnat kottikärryillä koirien seuratessa etenemistäni silmät tarkkoina aidan takaa :) Viikon verran sai vedetkin viedä kotsareilla talliin pihahanasta, mutta nyt on taas tynnyrit täynnä sadevettä, ja lisää taitaa olla luvassa. Kuivaahan elämä täällä ei juuri ole ;)