Rondo%20Atlantissa%20110.jpg

 

Viime keskiviikkoiltana hain takahuoneesta poltettavia pahvilaatikoita sytykkeeksi, kun kompastuin siellä toiveikkaana odottavaan solumuovirullaan ja lensin pyrstölleni kivikoville laatoille. Todella lensin, pelkkä kaatuminen ei varmasti olisi sattunut niin paljon... Siitä asti on nyt sitten kipuileva häntäluu haitannut niin kävelemistä, istumista kuin nukkumistakin. Eilen käytiin kanavalla pyöräilemässä, kun ajattelin, ettei se pyöräillessä tunnu. Väärässäpä olin. Tropannut olen sitä parhaani mukaan, jopa siltä varalta, että siinä olisi joku pieni murtuma, mutta kaipa se vaan ottaa aikansa parantuakseen kunnolla. Lensin pukittavan hevosen selästä lähes kolmekymmentä vuotta sitten häntäluulleni, muistaakseni vielä kiven päälle, mutten kyllä muista paranemisen olleen näin hidasta... Kipuilevat polvet olisivat kyllä riittäneet ihan ilman lisävammoja, kiitos vaan.

 

Lep%C3%A4ily%C3%A4%20005.jpg

 

Rondo taas otti ilmeisesti yhteen aidan kanssa - mitään muuta en ainakaan keksi, missä se olisi loukannut itsensä. Kaikki koirat olivat ihan ehjiä, kun päästin ne portilla lenkin jälkeen vapaaksi. Rondo säntäsi tontin yläosaan tarkistamaan naapurin koiran sijaintia, ja kun se sieltä palasi hetken kuluttua, siltä oli lähtenyt pieni pala nahkaa silmän alta. Kaiken lääkitsemisen jälkeenkin se näyttää siltä, ettei siihen taida enää kasvaa karvaa. Eihän siitä ole tarkoitus mitään näyttelykoiraa tehdä, ja toisaaltahan nuo tietenkin ovat vain matkamuistoja elämän varrelta, mutta silti... Pahus.

Riolla on jo pari vuotta ollut karvaton viiru toisella puolen kuonoa. Pojilla oli ollut ilmeisesti jonkun sortin yhteenotto autossa sillä aikaa, kun käväisin kaupassa, vaikkeivät yleensä ikinä keskenään silloinkaan tapelleet. Se näytti kyllä ihan menevän kiinni, mutta ei sitten kuitenkaan kasvattanut siihen enää uutta karvaa, vaikka olisi päällään seissyt. Jonkun muunrotuisten kesken ei tuommoistakaan olisi taatusti edes tullut, siis jos toinen olisi ollut erirotuinen - silloin se olisi luultavasti tähdännyt lapaan ilman suurempia seuraamuksia. Colliet taas tuppaavat tähtäämään päähän, kun tietävät, että muualla on liikaa suojaavaa karvaa, jotta iskulla olisi mitään vaikutusta. Voisivat kyllä olla vähemmän fiksuja noissa asioissa, jos minulta kysytään... No, onneksi ovat collieita eivätkä juuri edes ikinä ota yhteen, ja jos ottavat, saan ainakin omani lopettamaan yhdellä karjaisulla, kun tietävät hyvin, ettei meillä ole tappeleminen lainkaan sallittua :)

 

Rondo%20Atlantissa%20100.jpg

 

Tämä on vesipuiston suihkulähde, ainakin oletettavasti - ikinä en ole nähnyt sitä toiminnassa, vaikka nytkin nuo altaat ovat taas ihan täynnä vettä.

Viime torstaina käytiin tietokoneen kanssa Julien ja Karlin luona. Julie teki varmaan pari tuntia töitä tämän kanssa ja poisti vaikka mitä sieltä. Tulihan siitä jo melko lailla parempi, mutta edelleen pukkaa kaikenmaailman mainoksia ja ties mitä ilmoituksia varsinkin Firefoxin kautta mitä sopimattomimpiin aikoihin. Kuvatkin siirrettiin varmuuden vuoksi tikulle, vaikka tarkemman tutkimuksen valossa kovalevyllä oli tilaa vaikka norsulaumalle. No, pärjää tällä taas, kun ei liikoja odota, tai siis oikeammin hätäile...

 

Lep%C3%A4ily%C3%A4%20011.jpg

 

Kottaraiset ovat taas ehtineet sieltä pohjoisesta tänne asti, ja niitä on lennellyt jo parisen viikkoa valtavina parvina ympäriinsä. Yhtenä päivänä näin pellolla jo pari töyhtöhyyppääkin, joten ovat nekin taas saapumassa tänne suuntaan. Kiitos vaan lähetyksistä, tosin mieluummin olisin jo katsellut niitä kesällä Suomessa...

Meille ei uskalla sen koirakyltin laittamisen jälkeen ilmeisesti kukaan enää tulla porttia pidemmälle. Yhtenä iltana joku soitti torvea portilla, ja kun menin sinne lamppuineni, siellä oli palokuntalaisia jakamassa jokavuotista kalenteriaan. Pimeää touhua kyllä, kun meillä oli yhteensä vain pari taskulamppua, mutta he saivat vitosensa (vapaaehtoinen maksu, kalenterin saisi kyllä ilmaiseksikin) ja minä kalenterin ensi vuodeksi. Tällä kertaa taidan laittaa sen johonkin seinällekin, sillä enää en aio ranskalaista kalenteria kaupasta ensi vuodeksi hankkia. Jälkeenpäin vasta tajusin, että tämänkertaiset palomiehet (toinen oli kyllä nainen) puhuivat ihan englantia - tai sitten olen yllättäen oppinut ymmärtämään tosi hyvin ranskaa ;)

 

Lep%C3%A4ily%C3%A4%20008.jpg

 

Yhtenä melko sateisena päivänä, kun oltiin kanavalla pyöräilemässä (siis ennen tätä häntävammaa), meitä vastaan tuli pariskunta pyörillä ilman koiraa - tai niin luulin...Hetken päästä perässä juoksikin joku pienikokoinen mäyrissekoitus, joka ei tahtonut uskaltaa mennä ohitsemme, vaikka väistin koirineni niin sivuun kuin mahdollista. Ajattelin sen jo olevan liikkeellä itsekseen, mutta ei - heti kun se uskaltautui ohitsemme, se laittoi isoimman vaihteen silmään ja pinkaisi raukka minkä käpälistä lähti ihmistensä perään. Koko aikana kumpikaan ei ollut edes päätään kääntänyt, saati hidastanut odottaakseen koiraansa, jonka ei kyllä kokonsa puolesta pitäisi lainkaan juosta pyörän perässä, ainakaan sitä vauhtia. Joskus kyllä tekisi mieli purra näitä "eläinrakkaita" ranskalaisia...

Rostrenenin kohdalla ollaan taas jo pari kertaa törmätty kanavalla naiseen, joka ulkoiluttaa siellä kolmea koiraansa vapaana, eikä tietenkään yritä kytkeä niitä, vaikka näkee kolmen isomman koiran tulevan vastaan hihnassa. Tähän mennessä olemme aina onnistuneet väistämään, mutta hänen koiransa kyllä räyhäävät kanavan toiselta puoleltakin nähtynä, että tiedä sitten heidän sosiaalisuudestaan... RÄYH! Ikinä kuultukaan koirakurista, saati toisten huomioimisesta...

Ihana laulava pesukoneemme jätti juuri urakkansa kesken eikä suostu tekemään enää mitään. Sisällä lilluu tietysti pyykki vedessä, ja luukku pysyy tiukasti kiinni... Onneksi siinä on sentään vielä takuu voimassa - konehan on ollut meillä vasta noin kuukauden -, ja aion heti huomenaamulla soittaa sinne liikkeeseen ja - niin, mitä sitten tapahtuu, se jää taas nähtäväksi...