Lepoilua%20ja%20ruskaa%20011.jpg


Vihreys senkun jatkuu täällä. Vielä viikko sitten lämmintä oli välillä jopa +14 päivällä, mutta nyt lämpötila on pysytellyt alle kymmenessä asteessa jo muutaman päivän. Tuulet ovat verottaneet puiden lehtiä, mutta pyökinlehdet sinnittelevät enimmäkseen edelleen paikoillaan.


Lepoilua%20ja%20ruskaa%20021.jpg


Lepoilua%20ja%20ruskaa%20061.jpg


Eipä tässä ole viikon mittaan ihmeitä tapahtunut. Joku vatsarutto yrittää vähän väliä selättää minut, mutta toistaiseksi olen voitolla, vaikka nytkin sattuu aika vimmatusti. Eilen sentään taivuin muutamaksi tunniksi kylkiasentoon sohvalle Viirun iloksi, ja katselimme koneelta kaikenlaisia sarjoja, Heartbeatia, Saariston lapsia ja taisi siinä mennä yksi jakso McLeodin tyttäriäkin (nykyään tosin koko sarja lähinnä ärsyttää, se on niiin seksistinen ja sovinistinen ja...vai olenko tullut vain vanhaksi ja kyyniseksi...). Heartbeatkin menetti paljon, kun se empaattinen konstaappeli Nick lähti perheineen Kanadan hirvimaille (siis olen jossain kaudessa kahdeksan muistaakseni, vaikka alun perin aloitin paljon myöhemmistä jaksoista). Onneksi on Alfred, ihana Greengrassin lurcher, mutta siitäkin on kamala huoli, jos sille sattuu jotain kohtalokasta, kun aina sattuu vaarallisiin paikkoihin. Onneksi se on englantilainen sarja, niissä ei niin vaan eläinnäyttelijöitä laiteta päiviltä ;)


Vaahtera%20002.jpg


Enkeleitä on olemassa, ja joskus ne lähettävät suklaata. Kiitoskiitoskiitos :) :) :)  Ja siis ei tämä vatsanärsytys siitä johdu, että olen syönyt noita kiitettävää vauhtia. Ei varmalla. Nih.


Ruskaa%20069.jpg


Kanavanvarren puissa hengailevaa misteliä. Kukaan ei kyllä tullut pussaamaan, vaikka kuinka kauan tuolla seisoskeltiin... Näkyy siinä olevan marjojakin, huomasin vasta tuosta kuvasta nuo vaaleat pallurat.

Viime lauantain kanavalenkillä (aah, ihanaan lounasaikaan, jolloin voi nauttia tämän maan luonnosta ilman häiritseviä alkuasukkaita ;) ) nähtiin paitsi ihan kuollut käärme, myös parin sulun välissä uiskenteleva merimetso. Mahtoi olla ihan nuori yksilö, kun ei yhtään näyttänyt pelkäävän, vaan ui pitkän aikaa ihan vieressämme, niin syvällä, ettei linnusta näkynyt kuin pää ja kaula ja aavistus selästä. Sitten se yhtäkkiä sukelsi ja tuli muutaman sekunnin päästä pintaan melkoinen kalanvonkale poikittain nokassaan (tietenkään minulla ei ollut silloin kameraa mukana). Se käänsi sen pitkittäin ja nielaisi, klunks. Pikaruokaa ;)


Lepoilua%20ja%20ruskaa%20021.jpg


Joulukasveista puheen ollen, en ollenkaan ymmärrä, miten englantilaiset voivat kerätä jouluksi marjaisia piikkipaatsamanoksia. Täällä niissä ei ikinä montaa marjaa kerralla näe, ja suurin osa on ihan marjattomia. Ehkä täkäläiset linnut ovat sitten ahneempia kuin englantilaiset kollegansa...


Lepoilua%20ja%20ruskaa%20047.jpg


Piikkipaatsaman kuva (kahdella marjalla jopa) ei suostu tänne siirtymään, mutta tämä muovisen näköinen otus on marjakuusi, sekin yleensä ilman marjoja, mutta ihan sama, sillä se on niin myrkyllinen, että paras olla tekemättä lähempää tuttavuutta. Tuossakin oli syksyllä pari marjaa, mutta en tiedä, onko joku voinut nekin syödä, vai mihin lienevät kadonneet.


Vaahtera%20006.jpg


Kalentereita pukkaa nyt joka tuutista. Tuon toi posti, joka myös jakaa niitä joka vuosi, ja maksu on niissäkin vapaaehtoinen. Noissa on aina muutamia vaihtoehtoja joista valita, kuviahan niissä on kahden puolin, ja sisällä jotain infosivuja, joihin en ole sen kummemmin perehtynyt. Tämänvuotisessa minulla on eläin- ja ihmislasten kuvia, tosi söpöjä ja niin tyypillisen ranskalaisia, että rupesivat ärsyttämään oikein raskaasti. Täällähän ihmiset ovat muka niin eläinystäviä, mutta useimpien kohdalla se rajoittuu juuri pentuihin, joita hankitaan sen suuremmin harkitsematta lapsille, ja kun ne eivät sitten enää ole pentuja, niin ihan sama, mitä niille tapahtuu...


Lepoilua%20ja%20ruskaa%20053.jpg


Ransu on jo muutaman päivän ollut ilman ihottumaloimea, vihdoin, ja näyttää pärjäävän hyvin. Loimiralli kuitenkin on vasta oikein päässyt käyntiin, sillä hevosille pitää lähes joka yöksi pukea pyjamat (fleece-loimet), yleensä siksi, että ovat lähes poikkeuksetta litimärkiä iltaisin, tai ainakin siksi, että yöt ovat melko viileitä, ja tuo talli on kaikkea muuta kuin tuulenpitävä tai lämmin. Kuinka kaipaammekaan suomalaista tallia, jossa on valoisaa ja lämmintä - ja neljä pitävää seinää...


Vaahtera%20015.jpg


Tuo portin pielessä kasvava pieni vaahtera on aikaisempina syksyinä muuttunut aivan tummanpunaiseksi, mutta nyt se on tuommoinen monivärinen, mikähän tässä syksyssä on erilaista...Paitsi se, että tuo kolmas kuono oli vuosi sitten melko paljon pienempi ;)


Vaahtera%20013.jpg


Vaahtera%20028.jpg


Kato täällä asuu myyrä, kohta mä sen saan.


Vaahtera%20027.jpg


...vai joko se kerkis mennä?


Vaahtera%20032.jpg


Nyt kaikki yhtaikaa, HYPPY!

Ei ku...


Vaahtera%20034.jpg


Toi kakara fuskaa taas!


Vaahtera%20031.jpg


Tässä me ainakin ollaan kaikki yhtaikaa pari tuntia sitten, kun vielä paistoi - nyt sataa.


Lepoilua%20ja%20ruskaa%20066.jpg


Nämäkin kukkivat taas täysillä. Moni kakku päältä kaunis...yhtenä iltana Rinti lakkasi toimimasta kesken lenkin, ja sen vatsan alle kyynärpäistä lonkkien kohdalle oli takertunut piikkiherneen oksa oikein kunnolla niin että siinä oli emännänkin käpälät veressä ennen kuin se oli sieltä saatu irrotettua.

Kaikkea sitä oppii, kun näiden aboriginaalien kanssa juttelee. Naapurin isäntä ilmoitti heiniä tuodessaan, että hänen on pakko karsia muutama oksa tuolta rajallamme olevalta penkalta, että pääsee ajamaan traktorillaan pellolla. Minä sanoin, että siitä vaan, riittäähän niitä, jolloin hän kertoi, että itse asiassa nuo tonttien väliset penkat (niitä on täällä ihan joka paikassa, jopa metsäpalstat on erotettu toisistaan paikoin melko korkeillakin penkoilla, mikä vaikeuttaa myös metsissä liikkumista, siis niiden pahuksen karhunvatukoiden lisäksi) ovat ei-kenenkään-maata, ja niistä saa kaataa vaikka puita mielensä mukaan. Just. Toivottavasti sentään vaan ao. tonttien omistajat, ei kai se sentään täälläkään tarkoita, että kuka vaan voi tulla metsätöihin tonttien rajoille... Mutta siis, jos satut kaatamishullun naapurin viereen, voi olla, että yhtenä kauniina päivänä kaikki tonttiasi suojaavat puut on kaadettu. Onneksi omat naapurini ovat järkeviä ja kunnioittavat luontoa, mutta kuinka sekopäistä touhua täällä voi olla... Asiantila on ollut voimassa kuulemma vuodesta -60, sitä ennen penkka ja sillä olevat puut kuuluivat puoliksi kummallekin maanomistajalle, mikä meikäläisen oikeudentajuun istuu paljon paremmin, mutta ota nyt näistä selvää...


Ruskaa%20128.jpg


Hyvää Itsenäisyyspäivää ja viikonloppua, myös sinne selväpäiseen Suomeen :)