Kukkaispojat%20031-normal.jpg

Kukkaispojat%20034-normal.jpg

Joskus on ihan paikallaan olla pähkähullu, mutta kun koko maa alkaa tuntua pähkähullulta niin, ettei mihinkään voi luottaa, se alkaa olla paitsi raivostuttavaa, myös suuressa määrin huolestuttavaa.

Otetaan nyt vaikka täkäläisten operaattorien lupaamat ilmaiset puheajat. Puhelimessani piti siis olla satasen edestä ilmaista puheaikaa. Sain soitettua sillä yhden lyhyen puhelun Suomeen, johon ei taatusti mennyt vielä montakaan euroa, kun puhelin jo seuraavana päivänä ilmoitti, että rahaa on jäljellä enää vajaa parikymmentä senttiä.

Hankin poissaoloni ajaksi Karlille sim-kortin yhteen vanhaan puhelimeeni (englantilaisilla ei tunnu juurikaan olevan kännyköitä, ainakaan käytössä), että hän saisi tarpeen vaatiessa minuun yhteyden. Latasin sille rahaa vajaa kolmekymppiä. Tullessani sillä ei ollut soitettu juuri lainkaan, joten rahaa oli jäljellä reilut parikymppiä. Yhtenä päivänä saldoa tiedustellessani sain vastaukseksi, että kortilla onkin rahaa lähes viisikymmentä euroa, eli sinnekin oli suotu toinen mokoma ilmaista puheaikaa, jonka piti kestää tähän päivään asti. Kuitenkin jo kaksi päivää sitten, ja yhtä lyhyttä puhelua myöhemmin, rahaa oli jäljellä enää neljäsosa tuosta summasta. Aion kyllä vielä käydä asianomaisessa. kaupassa kysymässä asiasta, vaikka tiedän nyt jo, ettei siitä ole minkään valtakunnan hyötyä. Jos ranskani olisi kamalan sujuvaa, avautuisin oikein kunnolla sille -piip- operaattorille...Uskovatko muka ranskalaiset itse tuollaisiin katteettomiin lupauksiin, vai onko noita tarjolla vain ulkolaisille, jotka hankkivat liittymiä, joilla on (muka) halpaa soittaa ulkomaille?

Kukkaispojat%20044-normal.jpg

Kaksi vauhdikasta menijää, toinen kyllä tuossa lepotilassa.

Niin, ja jos jotain kiinnostaa, mitä tapahtui sille ylinopeussakolle, jonka viimevuotiset lomittajat olivat hankkineet nimiini poissaollessani, niin minähän sen lopulta maksoin - moninkertaisena vaan, kun aikaa alkuperäisen tulosta oli jo kulunut, eikä mikään selitys auttanut millekään instanssille. Yritetty oli kyllä, mutta ei edes se, että minulla olisi ollut vaikka kuinka monta todistajaa sille, että olin tuolloin Suomessa enkä tosiaankaan voinut samaan aikaan ajaa autoani täällä, auttanut tippaakaan.

Kukkaispojat%20028-normal.jpg

Lotossa sentään voitin taas - edellisestä lottoamiskerrasta onkin kulunut varmaan yli puoli vuotta. Tälläkin kertaa tuli seitsemän euroa, jonka sijoitin heti uudestaan, mutta siihen se voittoputki sitten loppuikin.

Kukkaispojat%20048-normal.jpg

Täällä on selvästi mennyt joku...

Kukkaispojat%20049-normal.jpg

...musta se on kyllä mennyt tuonne.

Kukkaispojat%20050-normal.jpg

Tämä sen kuin sinistyy. Pidän kyllä eniten noista semmoisena utuisen sinisen ja kerman sekoituksina.

Kiinteistövälittäjä lähetti vihdoin (vain yhden pyynnön jälkeen) hinta-arvion. Sen hyväksyttyäni sain kiireesti allekirjoitettavaksi pari skannattavaa paperia, ja siihen se kiire sitten loppui - talomme ei ole vieläkään heidän sivuillaan. Huoh...

Kukkaispojat%20020-normal.jpg

Trimmasin koirien korva-, jalka ja tassukarvat yhtenä päivänä. Jos nyt tänään muistaisin laittaa vielä kirppuaineet, voisin pestä ne jo muutaman päivän sisällä. Täällä on ollut niin kuivaa, että jalat ovat jatkuvasti pölyiset tuosta hienosta hiekasta, eikä niitä voi nyt edes pihalla pestä letkulla, sillä Karl oli hankkinut pidemmän letkun ja vetänyt sen menemään suoraan laitumelle. Nyt pitäisi ensin avata hana portilta, viedä koirat laitumelle ja huuhtoa ne siellä, sitten taas tuoda ne pihaan ja mennä sulkemaan hana, joka on jo syytänyt kymmeniä litroja vettä haaskuun...

Eilen ja tänään on sentään satanut hiukan, mutta noin vähä vesimäärä ei tässä kuivuudessa tunnu vielä missään, sitä saisi tulla ainakin päivän läpeensä.

Siitä lakon vuoksi käyttämättä jääneestä junalipusta voisi ilmeisesti saada rahat takaisin. Uskokoon ken tahtoo, ja joka tapauksessa se ilmeisesti edellyttää ainakin taas ajoa Guingampiin, jonne on lähemmäs viisikymmentä kilometriä, ja kun se ei tämän maan tuntien ole edes varmaa, en tiedä, onko siitä mitään hyötyä kuitenkaan.

Vaikka toisaalta tietullimaksu on ehkä oikeudenmukaisempi autoilijoita kohtaan kuin kaiken maailman käyttömaksut ja ties mitkä verot, niin kyllä niistäkin hintaa tulee ihan ykskaks. Pelkästään tietullien osuus täältä Pariisiin ja takaisin on lähes 90 €... Pystyyhän täällä toki sitten ajamaan ilmaisiakin teitä vaikka koko matkan, mutta eipä siinä paljon valinnanvaraa ole, jos aikaa on käytettävissä tosi rajallisesti - pikkutiet (joilla niilläkin saa täkäläiseen tapaan ajaa 90 km tunnissa taajamien ulkopuolella) kiemurtelevat ties missä ja ties kuinka monen pikkukylän läpi, niin että aikaa menee helposti melkein tuplasti moottoriteihin verrattuna.

Jonain päivänä, jos jaksan, eikä harmita enää ihan niin paljon, kerron vielä yhdestä tapauksesta, kun yhdeltä hyväuskoiselta suomalaiselta huijattiin melkoinen tukku rahaa, mutta jääköön tällä kertaa, muutenkin juuri nyt potuttaa tämä meininki ihan tarpeeksi.

Kukkaispojat%20008-normal.jpg

Yritin saada Rondoakin tuonne kukkien sekaan, tyyliin Anne Geddes, mutta hänpä ei siellä suostunut pysymään, ahisti mokomat oksanhärpäkkeet :)

Toisaalta onni on ihan pienissä asioissa. Tiesittekö, että onni on oma pesupussi?

Rakas pieni Suomesta tuotu pesupussini, jota tarvitsen pesupähkinöillä pesuun, oli ilmeisesti joutunut roskiin poissaollessamme. Yritin virkata valkoisesta puuvillalangasta jonkinlaista korviketta, mutta siitä tuli aivan liian isoreikäinen, ja se muistutti muutenkin jonkun tumpelon virkkaamaa reiällistä Nuuskamuikkusen hellehettua. Yhtenä päivänä aurinko taas paistoi risukasaankin ja toi näkyvilleni aivan upouuden pesupussin, joka oli kulkeutunut muuttokuorman mukana onnellisesti tänne asti. Taas pääsevät pesupähkinät hommiin, hellehatun tekele on purettu ja maapallo pelastettu :)