P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20001.jpg

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20014.jpg

 

Täällä kukkivat tähän aikaan lähes kaikki hedelmäpuut. Tässäpä muutamia otoksia aamulenkkimme varrelta muidenkin iloksi. Tuohon ensimmäiseen puuhun tulee syksymmällä päärynänmuotoisia melko kivikovia pikkiriikkisiä hedelmiä, liekö sitten joku villipäärynä...

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20019.jpg

 

Villikirsikat kasvavat valtavan korkuisiksi puiksi - pakkokin varmaan, muuten eivät ylettyisi ollenkaan valoon muiden puiden seasta.

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20027.jpg

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20044.jpg

 

Pähkinäpuut ja -pensaat pukeutuvat taas pitsihameisiin.

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20028.jpg

 

Noista kaatuneista, lähes yhdensuuntaisista rungoista tulee aina mieleen aita. Tuommoisia on muuallakin metsässä, ja aina ensin rupean ihmettelemään, että kukahan tänne keskelle metsää on tehnyt noin jykevää aitaa...

Meidän piha-aidat sen sijaan saavat minut repimään hiuksiani. Yhtenä päivänä Rio kuopi portin lähellä aidan vieressä, ilmeisesti jonkun kanien kuopan vieressä, ja tarkemmin katsoen aidassa oli sillä kohtaa ihan collienmentävä aukko siellä pensaiden keskellä. Voi raivotus. Silloin jo kun muutimme tänne, aidan piti kuuleman mukaan olla koiranpitävä - jaa-a, minkähän koiran. Useassa kohtaa ei ollut mitään muuta kuin harvaa pensaikkoa, ja kerranhan Rinti jo sieltä säntäsi jonkun tunnistamattoman elukan perään (epäilen kettua). No, tulihan sekin reikä päivänvaloon ja tukittua, ja sittemmin olen ostanut kymmeniä metrejä lisää aitaa useaan muuhunkin paikkaan, mutta näköjään täällä ei mikään riitä. Kaiken lisäksi aidanvierustat muuttuvat koko ajan, kun kanit (ja koirat) kaivavat niihin uusia kuoppia ja voi huokaus. Tuon viimeisen raon tukin nyt sillä koirakalterilla, jota Rio piti autossa lähinnä uutena älypelinä, sekä jollain epämääräisellä taiteltavalla muovilevyllä, jonka sain sovitettua vielä yhteen reikään.

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20038.jpg

 

Minua on jo pitkään surettanut koirankarvatupot, joita olen täällä paremman puutteessa tunkenut kompostiin tai pesään, siis oikeastaan ihan hukkaan. Linnutkaan eivät täällä huoli edes superpehmeää ja lämmintä collievillaa, niin etten ole oikein tiennyt, mitä sille tekisi. Nyt kuulin Rondon veljen omistajalta, että he keräävät karvoja yhdelle ihmiselle, joka kutoo niistä sukkia ym. reumaatikoille, ja meiltäkin on nyt jo muutama karvapallero säilöttynä paperikassiin. Sääli vaan, että kovin karvanlähtö meni jo, mutta tuleehan niitä uusia. Aikanaan keräsin ja kehräytinkin samojedinvillaa, joka yhdistettiin ainoan valkoisen lampaani, Viivin, villaan, ja kudoin siitä unisukkia tutuille, mutta nyt en ole aikoihin kerännyt mitään, kun niiden lankojen saaminen kehräämöstä kesti vuosikausia - itse asiassa viimeinen erä on muistini mukaan vieläkin siellä kehräämössä, tai missä lie jo nykyään... No, pari karvasäkkiä meidän muuttokuormassa ei tunnu enää missään ;)

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20045.jpg

 

Nämä keltaiset ovat varmaan jotain pillikkeen sukuisia, ainakin kovasti samannäköisiä.

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20048.jpg

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20052.jpg

 

Naapurin rouvia. Niillä on laitumilla vaan ruokintakatos, muutenhan ne eivät katon alla varmaan eläissään käy.

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20049.jpg

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20057.jpg

 

Ei kiva. Osaavat ne pahukset näköjään täälläkin tehdä avohakkuita...

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20060.jpg

 

Eilen oli ilmeisesti joku kissoista tuonut tarhasta päästäisen sisällä, ja siitäkös hupia riitti kaikille kissoille. Päästäisellä ei taatusti ollut hauskaa, mutta kiinnikään en sitä saanut päästääkseni sen ulos, ja vaikka se jo pääsi monta kertaa kissojen ulottumattomiin jonnekin kaapin alle, se mennä sirkutti hetken päästä taas ympäri huoneita. Ei silti, kissatkaan eivät siihen pahemmin viitsineet koskea, eiväthän ne yleensä päästäisiä syökään, että ihan vahingoittumattomalta tuo näytti. Taisi vihdoin älytä mennä ulos lattian rajasta, avaamastani isosta ikkunasta, koska meno sittemmin hiljeni.

Viirulla on tänään ollut ilmeisesti vatsa sekaisin, oli varmaan ollut Viiru, joka oli yöllä oksentanutkin. Olen nyt tropannut sitä niin, ettei se päästä minua enää kahta metriä lähemmäs ennen kuin säntää muualle, ja ilmeisesti olokin on jo vähän helpottunut.

 

Kukkaniitty%20032.jpg

 

Kukkaniitty%20033.jpg

 

Raps raps. Näitä kutittaa, lähinnä kyllä vaan niskaan laitetut uudet kirppuaineet. Olen yrittänyt pyyhkiä niskasta sitä kohtaa, mutta laihoin tuloksin. En viitsisi joka kerta pestä koko koiria sen aineen vuoksi, mutta saa nähdä mitä tässä pitää tehdä. Eniten rapsuttaa Rio, sekin yleensä vaan lenkillä - epäilen, että se yrittää sillä lähinnä saada lisäaikaa nuuskimiseen, mokoma ketku ;)

 

P%C3%A4hkin%C3%A4pensaat%20055.jpg

 

Kukkaisterveisin.