Jos on Suomessa kylmää ajankohtaan nähden, niin kyllä on epätavallisen kylmää täälläkin. Tammikuussa jo näytti, että kevät tulee tuota pikaa, mutta eipä tuo ole siitä paljon edistynyt. Itse asiassa vaatettakin saa tällä hetkellä olla enemmän päällä kuin monena päivänä tammikuussa. Lähes joka yö on ruohikko kuurassa, eikä päivälämpötilassakaan kehumista ole.

Puut alkavat olla lopussa, ja taas saa raahata metsästä kaiken maailman risuja ja rankoja ja ostaa kaupasta Prati buchejä, tiivistetyssä muodossa olevaa puuta, että yleensä saa pesään tulen. Laitoin nyt Angloinfon sivuille ilmoituksen, että haluaisin ostaa puuta, mutta saa nähdä - tuntuu, että kaikilta alkaa olla ainakin kuivat puut lopussa...

Tässä vielä yleisön pyynnöstä (terveisiä Nooralle) kuva meidän talosta sisäänkäynnin puolelta viime syksyltä.

Samoin syksyltä pihalla silloin kukkinut pensas. Aika lailla malvaltahan tuo näyttää, saa nähdä koska jaksaa tänä vuonna ruveta kukkimaan.

Samoin viime syksyltä kuvia tästä suunnilleen pohjoiseen Atlantin rannalta, St Michel en Grevestä, täältä:

...ja oikein tyypillisestä neobretonilaistalosta

Täälläkin päin on noita runsaasti, niin että tekisi mieli juosta päivät päästään ottamassa kuvia toinen toistaan kauniimmista taloista. Toiset ovat ihan kuin suoraan jostain Hannusta ja Kertusta, vaikka Ranskan puolella ollaankin, eikä täällä tiettävästi tungeta lapsiraukkoja uuneihin, kuten naapurimaassa... No juu, mutta vaikka Saksanmaalta sentään tulee meille säännöllisesti eläintarvikelähetyksiä, en mitenkään kyseistä maata sympatiseeraa, kuten on jo varmaan tullut mainittua. Nyt ne ovat kaiken huipuksi nielaisseet jo maksamani vetokoukun! Tilasin Barneyyn vetokoukun Englannista jo useita viikkoja sitten, ja sieltä niin hehkutettiin, kuinka nopeat toimitukset heillä onkaan. No, ehkä heillä onkin, mutta se koukkupa tuleekin Saksasta, ja on nyt kuulemma kadonnut siellä jonnekin, viimeisen tiedon mukaan pitäisi sentään lähipäivinä saapua. Tulisi nyt ennen kuin sitten tulee niin lämmin, ettei voida enää pyöräillä, sen koukun tärkein tehtävä kun nyt ainakin alkuun on kuskata isopyörä siihen ostettavalla telineellä tuonne kanavan varteen.

Tässä myös tyypillinen bretonilaistalo ikkunaluukkuineen, jotka yleensä suljetaan aina kun ihmiset ovat poissa kotoa. Yksi välittäjä kertoi, että Ranskassa ei vakuutus korvaa varkautta, jos ikkunoissa ei ole kuin lasit. Ei meillä ainakaan ole luukkuja kuin vanhan keittiön ikkunoissa, ja yläkerrassa parissa huoneessa eteen laskettavat metallikaihtimet ulkopuolella, sen sijaan tuosta isosta ikkunasta ei tarvitse kuin astua sisään lasin rikottuaan (siis teoriassa, meillä on kyllä nuo murtohälyttimet parhaasta päästä ;) ), ja samanlaisia huoneenkorkuisia ikkunoita täällä näkyy vähän joka puolella taloissa, että tiedä sitten. Päivisin kyllä näkyy tuolla ajellessa pitkät pätkät taloja, joiden ikkunaluukut ovat visusti kiinni isäntäväen ollessa töissä. Onpa ainakin rosmojen helppo tietää, mitkä ovat tyhjillään... Siellä asustavia eläimiä kyllä käy sääliksi, siellä ne raukat ovat varmaan kaiket päivät pimeässä ikkunaluukkujen takana, ainakin milloin niitä ei ole työnnetty ovesta ulos liikenteen sekaan jo aamusta.

Eilen viiletti tuolla heinäkatoksessa heiniä ottaessani pienenpieni kani, niin että kyllä niitä vaan meidänkin tontilla kulkee :) Meidän oma kani on sentään ruvennut oleskelemaan kylmemmillä ilmoilla heinätunnelissaan, jonka olen vuorannut ulkopuolelta isoilla heinäkasoilla, kun ei mikään koppi kerran tunnu kelpaavan.

Käytiin eilen Ikeassa Brestissä hankkimassa vielä yksi lipasto, että lakanoillakin olisi oma koti. Olin haljeta riemusta, kun löysin kuin löysinkin vielä kaipaamaani lipastoa, vaikka oli jo nettisivuilta kadonnut, nyt sitten vielä tavallistakin halvemmalla, kun oli poistuva malli :) Muutama viherkasvikin raijattiin sieltä kotiin, täällä kun on tarjonta aika vähäistä ja joka tapauksessa kalliimpaa kuin Ikeassa.

Nyt sentään paistaa aurinko. Meille tulee tämän kevään ensimmäiset vieraat reilun viikon päästä, että toivottavasti silloin jo on kevät...