Eilen teimme ensimmäisen lenkin uudella punaisella pyörällä, ja kaiken lisäksi ensimmäisen lenkin, jolla myös Rinti oli mukana pyörän vieressä juoksemassa. Asetelma vaati tietysti kamalasti treenausta -siis sen, että kiinnitin molemmat koirat siihen pyörän juoksuvimpaimeen, talutin muutama kymmenen metriä, ja sitten vaan ajamaan. Hienosti sujui, kyllä mulla on fiksut koirat :) En edes itse kaatunut, vaikka en tuolla pyörällä ollut montaa metriä ennen ajanut, ja satula oli edelleen hiukan liian alhaalla (pysyykin siihen asti, että saan reissuroopesta sopivan kokoisen avaimen). Haa, kyllä oli mukavaa! Tehtiin kyllä vaan muutaman kilsan harjoituslenkki näin aluksi, kun oli jo aika lämmintä aamullakin, mutta mikäs noiden kanssa on hurruutella vaikka Naantaliin ostoksille tai hautausmaalle, tai kotiin auton huoltopaikasta...Ensin pitää kyllä ohjelmoida pysyvämmin aivoihin tieto pääasiallisesta jalkajarrutuksesta tuolla pyörällä, kun olen pitkälti yli kolmekymmentä vuotta ajanut käsijarrutuksen varassa, mutta onneksi vauhti koiralenkeillä ei päätä huimaa.

Kyllä on verraton vempain se koiranjuoksutus-mikälie, mikä kiinnitetään pyörään. Jää kädet vapaiksi, ja tasapainokin pysyy paremmin, kun mahdolliset sivuliikkeet eivät kohdistu ohjaustankoon. Tässä iässä sitä jo arvostaa kovasti, vaikka aikaisemmin juoksutin kahta samojediani ihan suvereenisti yhtaikaa pyörällä hihnat kädessä, tosin Köyliön paljon rauhallisemmissa maisemissa. Muistaakseni vain kerran meinasi käydä öpelösti (jäi vahingossa k pois, mutta eikös olekin hauska sana, melkein parempi kuin köpelö...), kun näätä meni yli tien aivan edestämme, mutta siitäkin selvittiin kaatumatta :)

Tänään sain vihdoin siivottua kunnolla, vaikka yritin parhaani mukaan keksiä hyviä syitä, miksi en nyt millään voi siivota. Pysyin kuitenkin lujana, ja vein tallista tultua heti matot ulos, niin etten sitten enää voisi lykätä asiaa :) Nyt on taas hetken siistiä, mutta eiköhän sekin asian tila pian korjaannu ;)

Kukkia olen istutellut kaikenlaisiin purkkeihin ja koreihin ulkorapuille, mutta vielä olisi tilaa muutamalle. Eilen haettiin amppelitomaatteja, joista kyllä vaan yksi jää pihakoivuun pysyvästi, muut menevät lahjoiksi. Niissä on jo runsaasti kukkia, onpa joissakin jo tomaatinalkujakin, että voi piankin päästä maistelemaan. Amppelimansikkakin voisi olla kiva, kun ne parin vuoden takaiset mansikantaimet menivät ihan ketuille, niihin ei tule rikkaruohojakaan, ja saisi ainakin silloin tällöin omia mansikoita.

Ketuista puheen ollen, pyydän heiltä nöyrimmästi anteeksi - se ensimmäinen Kongin frisbee löytyi sitten kuitenkin, kun siirsin tänään taas laitumen tolppia tuossa väliaikaisella syöttölaitumella, siellä se lymysi pitkässä ruohossa. Saadaanpahan siitä sitten vaikka reissuroopeen oma frisbee. Pallo kyllä on edelleen hukassa, ja taitaa pysyäkin...

Tänään oli taas metreistä kiinni, etteivät koirat osuneet kyyhyn tallia siivotessa. Onneksi sisäinen käärmetutkani toimii jatkuvasti kesäaikaan, ja varsinkin näin kuumalla ilmalla erityisesti, ja rupesin katsomaan jo kauempaa epäilyttävän elastisen näköistä oksaa tuossa tiellä, ja sain vielä koirat takaisin ja vein saman tien talliin turvaan. Huh!

Kuva ei ole kylläkään pyörälenkiltä, vaan Hailuodosta. Mukavan vänkyröitä puita siellä(kin) päin :)