Viime viikolla piti vähän kiirettä, kun piti valmistella viikonlopun pihakirpparia. Päättelin ison kasan sukkia, kun ajattelin kaikkien englantilaisten (ilmoitin kirpparista, garage sale, englantilaisilla angloinfon sivuilla) suorastaan hinkuvan niitä. Koko lauantai marssittiin talon ja ulkorakennuksen väliä peräkanaa, kun kannoin tavaraa sinne katon alle, ja vielä myöhään illalla päättelin parit lastensukat.

Kovin suurta suosiota emme nauttineet. Sunnuntaina kävi tasan yksi ihminen, joka osti jotain koira- ja hevostarviketta, ja kun laitoin maanantaina uuden ilmoituksen, tuli monta autollista ihmisiä ja ostivat yhden vaivaisen lampun, jonka senkin olin löytänyt tuolta ulkorakennuksesta ja huvikseni lisännyt myytävien joukkoon. Se siitä vaivannäöstä.

Mutta jos nyt joku kokee tarvitsevansa upouusia kevythäkkejä (Peten) koirilleen (isoille, meille olivat liiankin kookkaita, jotain 100 cm pituussuunnassa), niitä olisi edelleen kaksi myynnissä. Yhteyttä voi ottaa kommenttien kautta, ja häkit voin tuoda parin viikon päästä, kun tulemme Suomeen.

Hevosten karvanlähtö on täydessä vauhdissa. Ransulta sitä lähtee ihan laattoina, ja nypin sitä kuin trimmattavaa koiraa, jonka turkki on aivan irti - siis ainakin kohta kerrallaan, tuota jatkuu varmaan vielä parisen viikkoa...

Tuossa kirpparihuumassa tavaroita kunnostaessani korkkasin jo Suomesta ostamani höyrypesurin. Ensimmäisenä oli tietysti kaikenmaailman varoituksia niin paljon, että työnsin koirat varmuuden vuoksi ulos ja pidin itsekin uunikintaita kädessä ;) Eipä se niin vaarallista ollut sen käyttö, vaikka petyin, kun en saanut uusista vedenkestävistä koiranpedeistä (niistä piti tulla matkapedit ja lisäpehmikkeet autopeteihin, mutta eivät ryökäleet suostuneet niitä käyttämään - sen sijaan kissat hajustivat ne heti alkuunsa) kissanpissanhajua pois. Ei se lähtenyt myöskään mäntysaippualiuoksella eikä millään muullakaan pesuaineella, olisi varmaan tarvinnut vähintään rikkihappoa...Seuraavaksi taitavat päätyä kaatikselle, ei niitä voi kukaan käyttää. Pahuksen katit!

Yhtenä aamuna Rondolle iski tosi akuutti silmävaiva. Yhtäkkiä, ilman minkäänlaista järjellistä syytä, se piti toista silmää kiinni, vilkkuluomi peitti puolet silmästä, ja loppu oli tulipunainen. Mitään haavaa siinä ei näkynyt, eikä Rondo ollut vähään aikaan edes ollut yhdenkään kissan lähellä. Tungin sille jos jotain homeopaattista apulääkettä, ja lenkille lähtiessä silmä oli taas auki ja vähemmän ärhäkän näköinen. Lenkin jälkeen se alkoi taas oireilla. Uudet satsit homeopaattisia, lisäksi keitin kamomillateetä, jolla sitten haudoin silmää muutamaan kertaan. Rondo nautti teehoidosta, seisoi hievahtamatta ja oikein painoi silmäänsä pumpulituppoon. Sen koommin ei silmä ole vaivannut, ja edelleen alkusyy moiseen ärsytykseen on hämärän peitossa, mutta pääasia, että parani.

Fransmannien postinkuljetus on ihan oma lukunsa. Yleensä postia täällä pidetään luotettavana ja nopeana, ja posti lähtee (teoriassa) omasta postilaatikosta. Jos ei ole sopivaa postimerkkiä, voi postinkantajalle antaa rahaa, ja hän tuo seuraavana päivänä loppurahan takaisin merkit ostettuaan. Itseltäni on posti hukannut ainakin yhden laskun, jonka lähetin maksettavaksi, ja nyt olen jo kaksi päivää odottanut, että postilaatikkoon jättämäni postit lähtisivät, mutta siellä ne vielä jököttävät. Luultavasti meidän omalla postinkantajallamme on joku sijainen...Maanantaisin täällä jaetaan aina koko viikon mainosposti, jota voi olla parinkin sentin korkuinen pino. Yhtenä maanantaina joku sijainen toi normaalin mainospläjäyksen laatikkoon, tiistaina oli taas oma posteljooni töissä - ja toi täsmälleen samanlaisen mainospinon...

Ja taas viuhuu hävittäjiä yli puiden latvoja hipoen, voi tätä maaseudun rauhaa...