Maaliskuu%202015%20088.jpg

 

Maaliskuu%202015%20084.jpg

 

Maaliskuun tipuset ja hobuset, olkaa hyvät :)

Maaliskuu on aina ollut yksi suosikkikuukauteni, ehkä siksi, että olen itsekin maaliskuun lapsi - tai no jaa, mutta kuitenkin... Talven jälkeen tuntuu aina niin hienolta, kun alkaa oikeasti olla kevään tuntua. Täälläkin sitä on jo melkoisesti:

 

Maaliskuu%202015%20015.jpg

 

Pähkinäpensaat ovat kukkineet jo monta viikkoa, tässä nuo heiluvat reippaassa tuulessa.

Portinpieleen on kotiutunut pari uutta kevätesikkoa:

 

Maaliskuu%202015%20001.jpg

 

Valkoisia niiden tavallisempien vaaleankeltaisten sijaan.

Naapuri nyt sitten karsi niitä yhteisellä penkallamme olleita puita. Pyysin saada aitamme reunaan pinottuja oksakasoja itselleni, ja niitä olen nyt oksasaksilla pilkkonut poltettavaksi. Ne ovat pääasiassa tammea ja saarnea (onpa vaikeaa, pitäisikö sen olla saarnea - saarniakaan ei kuulosta oikealta...), sikälikin mukavia, että palavat ihan tuoreena, ja vaikka ovat joskus hiukan märkiä pinnaltaan, kuivahtavat hetkessä sisällä, ja sen jälkeen ovatkin valmiita pesään. Uskomattoman paljon lämpöä niistäkin lähtee, riittää jo mukavasti noiden patterien lisäksi nyt vähän lämpimämpään aikaan.

Heitän aina tallitöitä tehdessäni koirille tuohon penkan pusikkoon muutaman kourallisen nameja (=pääasiassa kuivamuonaa), joita ne sitten hakevat innosta tuhisten. Rio paneutuu työhön oikein tosissaan, ja tonkii kaikkein savisimmatkin paikat kuonollaan:

 

Maaliskuu%202015%20027.jpg

 

Veljesten iltapäivähepulointia:

 

Maaliskuu%202015%20035.jpg

 

Maaliskuu%202015%20036.jpg

 

Maaliskuu%202015%20043.jpg

 

Maaliskuu%202015%20044.jpg

 

Maaliskuu%202015%20052.jpg

 

Kaiken muun hyvän lisäksi tänään on ensimmäinen ei-metsästyskausipäivä täällä, jihuu :) Siitä ja yleensä koirien irtipitämisestä (täällähän niitä juoksee irtonaisina alvariinsa vuodenajasta riippumatta) puheen ollen, näin sen pitäisi mennä, jos niitä irti pidetään ihmisten ja muiden koirien ilmoilla:

 

https://www.youtube.com/watch?v=sITrR5lMO_M

 

Tässä vielä yksi arkipäivän haaste, tallin edusta. Kuraisuus-termi saa siinä ihan uuden merkityksen...Tuossa se ei edes näytä enää ihan yhtä pahalta kuin talven sadekautena. Tuohon uppoaa jalka nilkkaa myöten, niin että välillä sieltä saa kiskoa sitä irti ihan tosissaan, ja silloinkin on vaarana, että se nousee sieltä ilman saapasta. Hevosetkin kiertävät mieluiten tuolta reunoja myöten, kai niistä tuntuu, että pohja pettää.

 

Maaliskuu%202015%20025.jpg

 

Mutta kuraa tai ei, nyt on KEVÄT :)